Lasse Hietanen

Hei. Tään' Sanan kanssa aikanaan, jo "väännettihin kättä". Kuka

meitä riivaakaan, kun aina yhä "mättää"? Sanat väärät sanotut, ne sydäntämme loukkaa. Silloin tulee mielehen; lie liian monta houkkaa. Tyyneks', että syömmen saa, se Isämeidän tarvii. Kannata ei ollenkaan, pitää raastavaa harmii. Katse Häneen Luojaamme, se parhaan avun antaa ja meidät lohdun Sanalla, rauhan rantaan kantaa. Anteeks' anto taivainen, voi sydämemme "laata", (rauhoittaa), ja päästä luokse Jeesuksen ja Ikielon taata. Silloin eloon huomiseen, on ajatella ilo, sydän siitä keveni, pois murhett' moni "kilo".   Siunaten, Lasse Hietanen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija