Lasse Hietanen

Hei. V. 1939 Päivän Tunnussanasta 26.6. Gal. 1:11-24. PAAVALIN

EVANKELIUMI ON KRISTUKSELTA 11. Teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukaista. (Tai "peräisin ihmismielestä" tai "inhimillisen järkeilyn tulos"). 12. Enhän minä ole sitä keneltäkään ihmiseltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan sain sen ilmestyksessä Jeesukselta Kristukselta. 13. Olettehan kuulleet entisestä elämästäni juutalaisuudessa, kuinka kiihkeästi minä vainosin Jumalan seurakuntaa ja hävitin sitä. 14. Edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet ikäiseni heimostani (Tai "kansastani"), ja kiivailin muita enemmän isieni perinnäissääntöjen (Tai "edeltäjieni perinteiden"), puolesta. 15. Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta saakka (Vapaa käännöstapa: "jo ennen syntymääni"), oli erottanut minut ja kutsunut armossaan, näki hyväksi 16. ilmaista minussa Poikansa, jotta julistaisin evankeliumia Hänestä pakanakansojen (Tarkoittaa ei-juutalaisia; samoin jakeissa 2:8, 9, 14 ja 15 (suom. huom.), keskuudessa. Niinpä en alun pitäenkään kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä (Vapaa käännöstapa: "en kysynyt neuvoa keltään ihmiseltä"), 17. enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin Arabiaan (Paavalin oleskelupaikkaa ja -aikaa Arabiassa ei tiedetä tarkkaan, eikä Luukas mainitse Apostolien teoissa asiasta mitään. Paavalin aikaan Arabia oli Rooman maakunta, joka koostui nabatealaisten valtakunnasta. Osa tutkijoista sijoittaa Paavalin oleskelupaikan Arabiassa Damaskoksen eteläpuolieen erämaahan, osa Siinain erämaahan (katso Gal. 4:25) ja toiset nabatealaisten pääkaupunkiin Petraan, joka sijaitsee nykyisessä Jordaniassa. Nabatealaisten kuninkaan, Aretaksen, valta ulottui Damaskokseen saakka (2. Kor. 11:32-33). (Suom. huom.) ja palasi taas Damaskokseen. 18. Sitten kolmen vuoden kuluttua, menin Jerusalemiin tutustukseani Keefakseen (Kirjaimellisesti "Pietariin"; samoin jakeissa 2:9, 11 ja 14. Nimi Pietari tuli kreikan kielestä,) ja viivyin hänen luonaan viisitoista päivää. 19. Muita apostoleja en näähnyt, näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen. Jumalan edessä vakuutan, että se, mitä teille kirjoitan, ei ole valhetta. 21. Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakunnille. (Syyria ja Klikia olivat vierekkäisiä Rooman maakuntia nykyisen Syyrian ja Kaakkois-Turkin alueella. Paavali oli kotoisin Tarsosta, joka oli Kilikian pääkaupunki. (Suom. huom.) 22. Olin kuitenkin kasvoiltani tuntematon (Tai "minua ei tunnettu henkilökohtaisesti") Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa. 23. Niissä oli vain kuultu: "Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti." (Tai "yritti hävittää"). 24. Ja Jumalaa ylistettiin minun tähteni.  Kommentaari os. 1:1-24 Miksi galatialaisten olisi pitänyt kuunnella Paavalia eikä judaistejä? Paavali vastasi kysymykseen tuomalla esiin suosituksensa: hän oli saanut sanomansa suoraan Kristukselta (1:12), hän oli ollut esimerkillinen juutalainen (1:13-14), hänellä oli erityinen käänymyskokemus (11:15-16), katso myös Ap. t. 9:i-9), ja toiset apostolit olivat vahvistaneet ja hyväksyneet hänen virkansa (1:18-19, 2:1-9). Paavali esittelee suosituksiaan myös kirjeissään korinttilaisille ja filippiläisille (2. Kor. 11:1-12:21, Fil. 3:4-9).  1:12 Ilmauksella "ilmestyksessä Jeesukselta Kristukselta" on kaksi mahdollista merkitystä: Paavali oli saanut Jeesukselta ilmestyksen, jossa oli kerrottu evankeliumin sisältö, tai hän viittasi Damaskoksen tien tapahtumiin, jolloin Jeesus oli ilmestynyt hänelle henkilökohtaisesti. Ilmestys oli tuolloin vahvistanut todeksi sen evankeliumin sanoman, jota vastaan Paavali oli taistellut. Kummassakin tapauksessa antoi Jumala ja sen sisältö oli evankeliumi.  1:13-14 Paavali oli yksi aikansa hurskaimmista juutalaisista. Hän piti laista kiinni pikkutarkasti ja vainosi kristittyjä herkeämättä (katso Ap. t. 9:1-2). Ennen uskoontuloaan Paavali oli jopa pahempi lainkiivailija kuin judaistit ja päihitti aikalaisensa uskonnollisessa tiedossa ja sen harjoittamisessa. Vaikka Paavali oli kiivaudessaan vilpitön, hän oli väärässä. Kun hän kohtasi Jeesuksen, hänen elämänsä muuttui. Sen jälkeen hän käytti kaikki voimavaransa rakastaakseen kristillistä seurakuntaa.   1:14 Sana "juutalaisuus" viittaa kansallisuuden lisäksi uskontoon.  Tosi juutalaisen tuli olla Aabrahamin jälkeläinen. Tämän lisäksi hurskaat juutalaiset elivät juutalaisen lain ja perinnäissääntöjen mukaan. "Pakanakansoilla" (1:16) viitataan ei-juutalaisiin niin juutalaisuudeltaan kuin uskonnoltaan. Paavalin aikaan juutalaiset pitivät kaikkia muita kansoja pakanoina. He uskoivat, että yhteydet pakanoihin aiheuttivat hengellistä rappiota, ja välttelivät heitä sen täkia. Vaikka pakanat saattoivat kääntyä juutalaisiksi ympärileikkauttamalla itsensä ja elämällä juutalaisten lakien ja perinnäissääntöjen mukaan, heitä ei koskaan täysin hyväksytty.  1:15-16 Jumala ohjasi Paavalia tämän tehtävässä. Se näkyi niin, että Paavali toimi vain Jumalan suunnitelmien ja Häneltä saamansa voiman mukaan. Samalla tavoin Jumala nimesi Jeremian prfetakseen. Hän oli kutsunut Jeremian erityiseen tehtävään jo ennen tämän syntymää (Jer. 1:5). Jumala tuntee meidätkin läpikotaisin ja on valinnut meidät jo ennen syntymäämme (katso Ps. 139:1-16). Hän haluaa meidä lähestyvän Häntä ja täyttävän sen tarkoituksen, joka Hänellä on elämällemme.  1:15-24 Paavali kertoo uskoontulostaan osoittaakseen, että hänen sanomansa tuli suoraan Jumalalta. Jumala oli antanut hänelle tehtäväksi saarnata evankeliumia pakanakansoille. Saatuaan kutsumuksensa Paavali ei kysynyt lisäneuvoa keneltäkään ihmiseltä. Sen sijaan hän vietti kolme vuotta Arabiassa. Palattuaan sieltä hän keskusteli Pietarin ja Jaakobin kanssa, mutta muita yhteyksiä juutalaiskristittyihin hänellä ei ollut vuosiin. Sinä aikana Paavali saarnasi pakanoille. Hänen sanomansa ei ollut syntynyt ihmisten oivalluksesta, vaan se oli saatu Jumalalta.  Kiitos. Siunaten, Lasse Hietanen.   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija